21. heinäkuuta 2013

Ensimmäinen kouluviikko

Yliopistolla menin ihan ensimmäisenä tapaamaan vaihtokoordinaattoria, koska hän oli ainut henkilö joka oli vastannut sähköposteihini. Hän olikin hyvin avulias ja lähetti minut tapaamaan maantieteen laitoksen johtajaa. Johtaja ei ollut maanantaina paikalla, joten sovimme tapaamisen tiistaiaamuksi. Siitä lähtien tapasinkin hänet joka arkiaamu tällä viikolla.

Oli tosiaan aika paljon ihmisiä tavattavana ja papereita täytettävänä että saimme kirjattua minut ensinnäkin yliopiston listoille ja sen lisäksi eri laitosten kursseille. Maantieteen lisäksi luen ainakin ranskaa, ja ehkä vähän malagassia, jos saamme ryhmän kasaan. Minun piti myös maksaa "inscription"-maksu laitokselle, joka on ulkomaalaisilta opiskelijoilta 90 000 ariaria (noin 30 euroa). Lisäksi päiviin on mahtunut paljon odottelua eri paikoissa.

Ensimmäinen oppituntini oli "Géoéconomie de Madagascar". Minua oli varoiteltu etukäteen että saatan olla aika outo ilmestys, ja niinhän siinä kävi että astuessani luentosaliin opiskelijoiden joukosta kuului kunnon kuohahdus ja jotkut huutelivat "vazaha", mikä tarkoittaa malagassiksi ulkomaalaista henkilöä. Ilmeisesti ainakaan maantieteen laitoksella ei ole vähään aikaan ollut vaihto-opiskelijoita, vaikka täällä on kyllä joitakin opiskelijoita Komoreilta suorittamassa tutkintoa. Vastaanotto oli kuitenkin ennen kaikkea hyvin positiivinen ja monet tulivat heti luokseni juttelemaan ja näyttivät mihin voin istua.

Luennot ovat tähän mennessä olleet todella pitkiä, kahdesta ja puolesta tunnista yli kolmen tuntiin ilman taukoja. Niitä voi olla myös lauantaisin ja sunnuntaisin ja klo 16 alkaen. Luennoitsija kertoo ja opiskelijat tekevät muistiinpanoja. Myöhässä tulijat saatetaan heittää ulos luokasta, joten kannattaa olla koululla hyvissä ajoin ja ottaa huomioon ruuhka-ajat (joita on myös vähän vaikea ennustaa). Toistaiseksi luentojen asia on ainakin ollut hyvin mielenkiintoista, vaikka välillä pitääkin keskittyä toden teolla pysyäkseen perässä ranskan kielellä. 

Meillä on myös itsenäistä työskentelyä pienryhmissä, ja ryhmä, johon opettaja laittoi minut, on ollut todella mukava ja avulias! Kaikki huolehtivat koko ajan että tiedän mihin olen menossa ja pääsen turvallisesti paikasta toiseen (varsinkin jos luennot loppuvat vasta pimeällä), ja että ymmärrän tarvittavat asiat yliopistolla. Opiskelijat tietävät myös, missä on puhtaimmat paikat syödä lounasta, meidän tiedekunnassa on esimerkiksi hyvä pieni "cafeteria". Kaikki myös kyselevät paljon Suomesta, ja piti jo vähän lueskella Wikipediaa kun laitoksen johtaja alkoi kysellä Suomen tuonti- ja vientituotteista. Vein laitokselle myös Suomi-aiheisen kirjan ja opiskelijoille salmiakkia.

Tällaista täällä heinäkuussa 2013, toivottavasti Suomessa on hyvät lomailukelit!

~ Nina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti