Kieli on niin suuri osa kulttuuria, että sitä kannattaa vaivautua opettelemaan jos aikoo viettää 9 kuukautta jossain maassa. En löytänyt Internetistä suomenkielisiä sivuja missä opetettaisiin malagassia, joten ajattelin itse kerätä tähän vinkkejä kielen oppimista varten. Toivottavasti joku muukin uskaltaa tarttua haasteeseen!
Ääntäminen
Malagassin kielen lausumisen ei pitäisi olla hankalaa suomalaisille. Kirjainten ääntämisessä on vain joitakin poikkeuksia suomen kieleen verratuna. Aakkoset ovat lyhykäisyydessään seuraavat:
a b d e f g h i j k l m n o p r s t v y z (21 kpl).
Suomen kielestä poikkeava ääntäminen on seuraavilla kirjaimilla:
- h-kirjainta ei lausuta
- j äännetään [dz]
- o äännetään [u] ja
- y äännetään [i].
Y ja i ovat käytännössä sama kirjain, mutta y tulee aina sanan loppuun ja i puolestaan ei voi koskaan olla sanan viimeinen kirjain.
Malagassin kielen lausumisen ei pitäisi olla hankalaa suomalaisille. Kirjainten ääntämisessä on vain joitakin poikkeuksia suomen kieleen verratuna. Aakkoset ovat lyhykäisyydessään seuraavat:
a b d e f g h i j k l m n o p r s t v y z (21 kpl).
Suomen kielestä poikkeava ääntäminen on seuraavilla kirjaimilla:
- h-kirjainta ei lausuta
- j äännetään [dz]
- o äännetään [u] ja
- y äännetään [i].
Y ja i ovat käytännössä sama kirjain, mutta y tulee aina sanan loppuun ja i puolestaan ei voi koskaan olla sanan viimeinen kirjain.
Perussäännöt toimivat siten, että yksi- ja kaksitavuisissa sanoissa painotus on ensimmäisellä tavulla. Kolmitavuisissa sanoissa on kaksi eri luokkaa:
1) tavuihin -na, -ta ja -tra päättyvät sanat, jolloin painotus on edelleen ensimmäisellä tavulla ja
2) muut sanat, jolloin painotus on keskimmäisellä tavulla.
1) tavuihin -na, -ta ja -tra päättyvät sanat, jolloin painotus on edelleen ensimmäisellä tavulla ja
2) muut sanat, jolloin painotus on keskimmäisellä tavulla.
Esimerkkejä: fo = sydän, trano = talo, efatra = neljä, akondro = banaani
Poikkeuksia löytyy, kuten vaikkapa tanana = käsi, mutta tanana = kaupunki. Ne pitää vain opetella.
Sanasto
Netistä löytyy paljon sanastoja kielillä ranska-malagassi ja englanti-malagassi. Tässä muutamia linkkejä, joita olen itse käyttänyt kielen opetteluun. Pidän myös aina mukanani vihkoa, mihin olen kerännyt sanoja aihepiireittäin, se on nopeuttanut oppimista ja toimii kätevästi omana sanakirjana!
Pieni malagassi-ranska-malagassi -sanakirja
Englanninkielinen opetussivusto
Ranskankielinen opetussivusto
Noilla pitäisi päästä hyvin alkuun. Sen jälkeen on vain rohkeasti käytettävä sanoja jotka jo osaa, sillä muuten ne unohtuvat nopeasti. Itse puhun sujuvasti sekaisin ranskaa ja malagassia, yritän sanoa kaiken malagassiksi minkä vain osaan. Ihmiset kyllä ymmärtävät ja ovat todella kannustavia!
Verbit
Malagassin kielessä verbit koostuvat useimmiten substantiivistä ja siihen lisättävästä etuliitteestä. Aina substantiivia ei ole tai sillä ei ole mitään tekemistä verbin merkityksen kanssa, mutta pääidea on kuitenkin sama. M-kirjaimella alkavista substantiiveista poistetaan usein välistä kirjaimia, niin niistäkin saadaan muodostettua verbi. Verbit eivät taivu muuten kuin aikamuodon mukaan, joten opettelu on melko helppoa.
Preesensissä etuliite alkaa m-kirjaimella, imperfektissä n-kirjaimella ja futuurissa h-kirjaimella.
Esimerkkejä:
rivotra = tuuli
--> mandrivotra = tuulla/ tuulee, nandrivotra = tuuli / on tuullut, handrivotra = tulee tuulemaan
mpianatra = opiskelija
--> mianatra = opiskella/ opiskelee, nianatra = opiskeli / on opiskellut, hianatra = tulee opiskelemaan
tady = naru, lanka
--> mitady = etsiä / etsii, nitady = etsi / on etsinyt, hitady = tulee etsimään
Apuverbit ja poikkeuksia
Apuverbejä käytetään muiden verbien edellä. Lisäksi on olemassa muita poikkeuksia, joiden taivutus ei mene ylläolevan kaavan mukaisesti.
te = haluta, esim. te hihinana aho = haluan syödä
Haluta-verbin jälkeinen verbi on aina futuurissa.
afaka = voida, esim. afaka mampianatra aho = voin opettaa
tsy maintsy = täytyä, esim. tsy maintsy mandeha aho = minun täytyy mennä
Olla-verbi jätetään usein pois kokonaan, vaikka se periaatteessa on preesensissä "dia". Jos on nälkä sanotaan vain "nälkä" ja jos on kylmä sanotaan vain "kylmä". Futuurissa olla-verbinä toimii "ho".
Esim.
lava be ianao = olet todella pitkä (ei olla-verbiä)
mangatsiaka be = on todella kylmä (ei olla-verbiä)
te ho mpampianatra aho = haluan olla opettaja
Adjektiivit
Malagassit tykkäävät toistella sanoja. Varsinkin adjektiivit toistetaan usein kaksi kertaa peräkkäin. Taivutus tapahtuu hieman ranskan kielen tavoin, lisäämällä sana "enemmän" ja "eniten" adjektiivin perään.
Esim.
pieni, vähän = kely (usein kelikely)
hyvä = tsara
punainen = mena (usein menamena)
söpö, suloinen = mafatifaty --> Vähän söpö! = Mafatifaty kely!
helppo, helpompi, helpoin = mora, mora kokoa, ny mora kokoa
Substantiivit
Malagassin kielessä ei ole monikkoa. Artikkeleja ja etuliitteitä sen sijaan löytyy, ja niitä käytetään substantiivien edellä.
Artikkeli ny on yleisnimien kanssa käytettävä artikkeli.
Esim. ny teny = sana/sanat/kieli/kielet, ny olona = ihminen/ihmiset, ny mpivarotra = myyjä/myyjät
Erisnimien edessä käytetään artikkelia i, mikäli ne eivät ala etuliitteillä Ra- tai Andria-.
Esim. i Aina, i Lahatra, Ivato, Ravalomanana, Rajoelina, Andrianalinjeva
Paikkojen nimet voivat alkaa myös etuliitteellä An-.
Esim. Antananarivo, Antanimena
Tulossa: sanajärjestys, kieltolauseet
Sanasto
Netistä löytyy paljon sanastoja kielillä ranska-malagassi ja englanti-malagassi. Tässä muutamia linkkejä, joita olen itse käyttänyt kielen opetteluun. Pidän myös aina mukanani vihkoa, mihin olen kerännyt sanoja aihepiireittäin, se on nopeuttanut oppimista ja toimii kätevästi omana sanakirjana!
Pieni malagassi-ranska-malagassi -sanakirja
Englanninkielinen opetussivusto
Ranskankielinen opetussivusto
Noilla pitäisi päästä hyvin alkuun. Sen jälkeen on vain rohkeasti käytettävä sanoja jotka jo osaa, sillä muuten ne unohtuvat nopeasti. Itse puhun sujuvasti sekaisin ranskaa ja malagassia, yritän sanoa kaiken malagassiksi minkä vain osaan. Ihmiset kyllä ymmärtävät ja ovat todella kannustavia!
Verbit
Malagassin kielessä verbit koostuvat useimmiten substantiivistä ja siihen lisättävästä etuliitteestä. Aina substantiivia ei ole tai sillä ei ole mitään tekemistä verbin merkityksen kanssa, mutta pääidea on kuitenkin sama. M-kirjaimella alkavista substantiiveista poistetaan usein välistä kirjaimia, niin niistäkin saadaan muodostettua verbi. Verbit eivät taivu muuten kuin aikamuodon mukaan, joten opettelu on melko helppoa.
Preesensissä etuliite alkaa m-kirjaimella, imperfektissä n-kirjaimella ja futuurissa h-kirjaimella.
Esimerkkejä:
rivotra = tuuli
--> mandrivotra = tuulla/ tuulee, nandrivotra = tuuli / on tuullut, handrivotra = tulee tuulemaan
mpianatra = opiskelija
--> mianatra = opiskella/ opiskelee, nianatra = opiskeli / on opiskellut, hianatra = tulee opiskelemaan
tady = naru, lanka
--> mitady = etsiä / etsii, nitady = etsi / on etsinyt, hitady = tulee etsimään
Apuverbit ja poikkeuksia
Apuverbejä käytetään muiden verbien edellä. Lisäksi on olemassa muita poikkeuksia, joiden taivutus ei mene ylläolevan kaavan mukaisesti.
te = haluta, esim. te hihinana aho = haluan syödä
Haluta-verbin jälkeinen verbi on aina futuurissa.
afaka = voida, esim. afaka mampianatra aho = voin opettaa
tsy maintsy = täytyä, esim. tsy maintsy mandeha aho = minun täytyy mennä
Olla-verbi jätetään usein pois kokonaan, vaikka se periaatteessa on preesensissä "dia". Jos on nälkä sanotaan vain "nälkä" ja jos on kylmä sanotaan vain "kylmä". Futuurissa olla-verbinä toimii "ho".
Esim.
lava be ianao = olet todella pitkä (ei olla-verbiä)
mangatsiaka be = on todella kylmä (ei olla-verbiä)
te ho mpampianatra aho = haluan olla opettaja
Adjektiivit
Malagassit tykkäävät toistella sanoja. Varsinkin adjektiivit toistetaan usein kaksi kertaa peräkkäin. Taivutus tapahtuu hieman ranskan kielen tavoin, lisäämällä sana "enemmän" ja "eniten" adjektiivin perään.
Esim.
pieni, vähän = kely (usein kelikely)
hyvä = tsara
punainen = mena (usein menamena)
söpö, suloinen = mafatifaty --> Vähän söpö! = Mafatifaty kely!
helppo, helpompi, helpoin = mora, mora kokoa, ny mora kokoa
Substantiivit
Malagassin kielessä ei ole monikkoa. Artikkeleja ja etuliitteitä sen sijaan löytyy, ja niitä käytetään substantiivien edellä.
Artikkeli ny on yleisnimien kanssa käytettävä artikkeli.
Esim. ny teny = sana/sanat/kieli/kielet, ny olona = ihminen/ihmiset, ny mpivarotra = myyjä/myyjät
Erisnimien edessä käytetään artikkelia i, mikäli ne eivät ala etuliitteillä Ra- tai Andria-.
Esim. i Aina, i Lahatra, Ivato, Ravalomanana, Rajoelina, Andrianalinjeva
Paikkojen nimet voivat alkaa myös etuliitteellä An-.
Esim. Antananarivo, Antanimena
Tulossa: sanajärjestys, kieltolauseet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti