Olen majaillut Suomessa kolme viikkoa. Aluksi oli aika masentavaa, kun oli tosi kylmä tuuli ja tuntui että täällä on aivan autiota ja hiljaista, vaikka Helsingissä asunkin (kuvat 1 ja 2). Nyt alkaa olla jo vähän parempi fiilis, kun on päässyt näkemään sukulaisia ja kavereita, sekä tottunut taas tämän pohjoisen aikatauluihin. Pikku hiljaa ulkonakaan ei enää jäädy totaalisesti, kun ilma senkuin lämpenee.
Kuva 1. Ensimmäinen reaktioni Suomessa: "Missä kaikki ovat?"
Kuva 2. Helsingin keskusta lauantai-iltana. Tyhjää.
Joinain päivinä täytyy tarkistaa, että Madagaskarin tuliaiseni koristavat oikeasti kirjahyllyäni, koska välillä tuntuu että koko reissu oli vain unta. Mutta eivät ne onneksi mihinkään ole hävinneet. Olen yrittänyt lievittää ikävää ja paluukulttuurishokkia kirjoittamalla kavereille Facebookissa ja kokkaamalla malagassiruokaa. Huomenna on myös luvassa bileet Madagaskar-teemalla.
Tärkein ajatustenpurkukanavani on kuitenkin uusi blogini, joka löytyy osoitteesta http://ninaatyfinlandy.blogspot.fi/. Sinne ilmestyy tekstiä Suomen tapahtumista malagassiksi. Samalla kun kirjoitan omien ajatusteni selventämiseksi, malagassit voivat saada informaatiota Suomesta. Ehkä he sitten uskaltavat hakea rohkeammin tänne vaihtoon! :)
Uskon että tulen ikävöimään Madagaskaria ja potemaan jonkinasteista paluushokkia vielä pitkän aikaa, mutta niinkuin kaikki minulle muistuttavat, voin aina lähteä kyläilemään Madalle. Kuulemma innokasta matkaseuraakin löytyisi. Ei siis ongelmaa, pian nautitaan Vapusta ja sitten kesästä!
~ Nina
