Clubien kautta sademetsiin

Yliopistolta voi löytää vaikka minkälaista toimintaa, kunhan vaan juttelee ihmisille. Ulkomaalaisena sinua pyydetään muutenkin lähes kaikkeen mukaan, joten haastavampaa voi olla valita että mihin jättää menemättä. Esittelen tässä muutaman järjestön, jonka toiminnassa olen ollut mukana.

 

MEGA (Mutuelle des Étudiants Géographes d’Antananarivo) on maantieteilijöiden ainejärjestö. Se järjestää laitoksen opiskelijoille kaikenlaista aktiviteettia urheilusta bileisiin. Urheilutoiminta on ehkä kaikista näkyvintä, sillä joka keskiviikko pelataan joko laitoksen sisäistä jalkapallo- tai koripallosarjaa, tai sitten maantieteilijät kohtaavat jonkun toisen yliopiston joukkueen. Maantieteilijät ovat myös hyvin innokkaita kannustamaan omia joukkueitaan! 

Laitoksellamme toimii myös Club Vintsy, joka on WWF:n kanssa yhteistyötä tekevä ympäristökerho. Se järjestää ympäristökasvatusta, retkiä ja muuta aktiviteettia opiskelijoiden toiveiden perusteella. Olemme muun muassa kunnostaneet kampuksen piha-alueita puhdistamalla niitä roskista ja istuttamalla kasveja. Kerhon opiskelijat pitävät keskenään myös English Clubia, sillä todella moni olisi halukas oppimaan englantia. Englannin opetus on ranskankielisessä koulumaailmassa hyvin vähäistä, ja varsinkin keskustelu tuottaa vaikeuksia. Olen käynyt English Clubissa muutamaan otteeseen vetämässä keskustelua.

Järjestimme Club Vintsyn kanssa myös "Garden Partyn" kerätäksemme rahaa yhteistä retkeä varten. Viime viikolla tämä retki sitten toteutui ja lähdimme bussilla kohti Ranomafanan sademetsiä. Tuli hieman edellinen opintomatka mieleen odotellessamme kuudelta aamulla bussia yliopistolla vain todetaksemme että se on edelleen korjaamolla ja saapuu joskus yhdeksän aikaan. Paluumatkan vaikeudet olisi pitänyt osata ennustaa jo siinä vaiheessa, sillä bussi tietysti hajosi ja vietimme koko aamupäivän pikkukylässä, joka sattui onneksi kohdalle juuri sillä hetkellä. Kaikki tämä kuitenkin stressasi minua yllättävän vähän, joten ehkä malagassien mentaliteetti alkaa tarttua! Hyvin se aika kului pelaillessa ja kuunnellessa muiden lauleskelua kolmen kitaran ja rummun säestämänä. 

Itse Ranomafana oli huikea! Ylipäänsä ihana nähdä pitkästä aikaa metsää, ja sademetsä on tietenkin vielä miljoona kertaa jännittävämpi (kuva 1). Ranomafanasta löytyy eksoottisten kasvien ja eläinten lisäksi myös kuumavesilähteitä, joissa pääsimme uiskentelemaan. Sitten toteutimme vielä pienen kyselytutkimuksen sademetsän keskeltä löytyvässä pikkukylässä ja tutustuimme ValBio-tutkimuskeskuksen toimintaan.  Ei uskoisi kuinka paljon tunteita keskuksen aulan pöydällä seisova Aalto-malja voi herättää! Tutkimuskeskus toimii siis yhteistyössä Helsingin yliopiston, Stony Brook Universityn (USA), sekä Antananarivon ja Fianarantsoan yliopistojen kanssa. Vinkkinä kaikille biologeille, maantieteilijöille ja muillekin tutkijoille, joita tämä ympäristö kiinnostaa!

 

Kuva 1. Ranomafanan kansallispuistossa.

Sitten palataan Tanaan ja vielä yhteen järjestöön. ISF (International Shama Fihavanana) on kansainvälisten opiskelijoiden perustama yhteisö, joka ei kuulu millään tavalla yliopiston piiriin. Löysin sinne komorilaisten opiskelijoiden kautta, ja tällä hetkellä järjestössä onkin itse asiassa vain malagasseja, komorilaisia ja minä. Tarkoituksena on tutustua toistensa kulttuureihin esimerkiksi ruuanlaiton ja erilaisten esitelmien kautta.

Viikonloppuna pidin ISF:lle lyhyen esitelmän ja ryhmäkeskustelun kulttuurieroista yleisesti, ja pääsin hyödyntämään Suomessa keräämääni kokemusta kansainvälisyyskasvatuksesta. Jos aihe kiinnostaa tarkemmin, niin katso tämä linkki (erityisesti kohta "Hofstede's Cultural Dimensions"). Tiedoista on ollut itsellekin hyötyä, kun on pohtinut kulttuurierojen eri aspekteja ja osannut sitten suhtautua erilaisiin tilanteisiin paremmin.

Tässäpä nyt olivat ne clubit, joissa olen itse viettänyt täällä eniten aikaa! Muita löytyy varmasti joka laitokselta aina raamattu- ja kuvataidekerhosta alkaen. Suosittelen liittymistä johonkin, ellei sitten halua viettää vaihtovuottaan yksin pohdiskellen. Joka tapauksessa kerhotoiminta on hyvä tapa integroitua ja tutustua kanssaopiskelijoihin, ja kansainvälisiltä opiskelijoilta saa myös arvokasta vertaistukea.

~ Nina